Kaupungin vastaus lähetettyihin palautteisiin - kommentteja

Alempana olevan yhteisöjen vetoomuksen lisäksi on monikin laittanut Oulun kaupungin aloite- ja palautejärestelmän kautta palautetta hakkuista luopumisen puolesta. Näihin on tullut kaupungin edustajilta saman sisältöinen vastaus, joka kuvastaa kaupungin virallista kantaa asiaan. Alla tämä vastaus on muutettu keskustelumuotoon niin, että välissä on aina sisennettynä kommentti meidän näkökulmastamme:

---

Hietasaaren kaavaa on käsitelty reilut kymmenen vuotta.

Tämän kymmenen vuoden aikana ja erityisesti aivan viime vuosina ovat yhä uhkaavammaksi käyvän ympäristö- ja ilmastokatastrofin takia ihmisten arvot voimakkaasti muuttuneet. Tässä suhteesa pitäisi myös kaavojen toteutusta päivittää.

Kaavoituksen alettua Hietasaaren palstaviljelijät huolestuivat, koska heille nykyiset, perin tärkeät, palstaviljelyalueet poistuisivat rakentamisen tieltä. Heillä ei ollut kiinnostusta siirtyä kaupungin muille palstaviljelyalueille, sillä juuri Hietasaari on pidetty hyvänä paikkana. Niinpä päätettiin etsiä Hietasaaresta alue, jonne uusi pelto voitaisiin tehdä.

Tietysti palstoja on puolustettu ja haluttu ne säilyttää. Missään vaiheessa ei liene kysytty palstaviljelijöiden mielipidettä siihen, että virkistysmetsä hakattaisiin pelloksi? Kaavakuulemisissa metsän hakkaamista on kautta linjan kritisoitu.

Päädyttiin istutusmännikköön, alueeseen, joka on vuosikymmeniä sitten ollut peltona ja jossa on vähiten luontoarvoja verrattuna Hietasaaren muihin metsiin. 

Täytyy muistaa, että myös virkistysarvo on arvo. Tärkeämpää kuin johonkin pieneen metsäpalaseen keskittyneet luontoarvot on se, että metsää olisi riittävän laajasti ja yhtenäisesti. Tämä on erityisen tärkeää myös esimerkiksi linnuston kannalta. Suunniteltu hakuu pirstoo olennaisesta saaren metsäkokonaisuutta.

Alueen asemakaava on nyt demokraattisesti ja oikeusasteissa hyväksytty ja kaupungin tulee toimia sen mukaan.

Kaavakäsittelyn demokraattisuudesta voidaan olla eri mieltä. Hyvään demokratiaan kuuluu myös eri mieltä olevien tahojen perusteluiden kuuleminen, mitä tässä prosessissa ei ole oikein koettu. Asiasta todistaa myös esim. tämä opinnäytetyö. Toisekseen kaavat antavat vain puitteet, joissa voidaan toimia, niitä ei ole mikään pakko varsinkaan hätiköiden toteuttaa ja tarvittaessa niitä voidaan aina muuttaa.

Hietasaaressa on noin 124 hehtaaria metsiä.

Tuohon kokonaislukuun täytynee sisältyä myös Musta- ja Toppilansaari sekä mahdollisesti myös Vihreäsaari, koska varsinaisen suunnilleen yhtenäisen metsän koko Hietasaaressa on ehkä puolet tuosta. Tämän alueen keskelle suunnitellut hakkuutta tekevät ison ja ruman reiän.

Uusi, pääosin oksaiseen männikköön tehtävä pelto vähentää metsäpinta-alaa 4:llä hehtaarilla, joten se on murto-osa koko metsäpinta-alasta.

Mäntyjen oksaisuus ei mitenkään vähennä luonto- ja virkistysarvoja, vaan tuo termi on lähinnä vain osoitus metsätaloudellisesta ajattelutavasta. Alueella on runsaasti myös lehtipuuta: mm koivua, tuomea ja hienoja haapoja; samoin lahopuuta runsaasti ja jonkin verran myös kuusia. 4 hehtaarilla voisi olla vähäinen vaikutus jossakin muualla, mutta tuossa kohti ja erityisesti yhdessä myöhempien kaavavaikutusten kanssa se rikkoo koko Hietasaasen parhaan virkistysmetsän. Tämä alue on saaren helppokulkuisinta ja kuivinta metsää runsaine polkuineen ja harvoja paikkoja, missä voi edes hieman kokea olevansa luonnon keskellä ilman, että joka puolella näkyisi rakennuksia.

Luontoselvitykset tehtiin asemakaava -vaiheessa. Monipuolista metsää jää paljon jäljelle.

Tuonkin selvityksen mukaan alue on esim. linnustoltaan ylivoimaisesti rikkainta Oulun seudulla, ja sen jälkeen siellä on tavattu myös uusia harvinaisia lajeja. Pieniksi kaistaleiksi rajattu kasveiltaan monimuotoinenkaan metsä ei kykene tällaisia luontoarvoja säilyttämään.

Hietasaari on ollut pitkään suosituin palstaviljelyalue, ja tulee varmaan sitä myös jatkossa olemaan, koska se on lähellä keskustaa ja kerrostaloasumista. Uudelle palsta-alueelle tulee myös paremmat palvelut kuin mitä nykyisillä on, joten kysyntää oletetaan olevan tulevaisuudessa. Toimenpiteet tähtäävät siis pitkälle tulevaisuuteen, luonnonläheiseen harrastusmahdollisuuteen ja asukasviihtyvyyteen.

Viljelypalstoille olisi parempia paikkoja mantereen puolella - ihan valmista ja viljavaa peltomaatakin. Nyt vaikuttaa siltä, että kyse on ennen kaikkea asuntomessujen liitännäisalueesta. Tulevat sukupolvet kiittäisivät enemmän ja viihtyisivät varmasti paremmin oikeasti luonnonläheisessä ympäristössä.
Tulevaisuuden kannalta ehkä tärkeintä kuitenkin tässäkin asiassa olisi ilmastokatastrofin torjunta. Ilmastotavoitteissaan - joissa toki on toivomisen varaa - "Oulu luopuu turvevoimasta, rakentaa biovoimalan ja luottaa metsien hiilinieluihin": On siis täysin järjetöntä tänä päivänä raivata hyvin kasvava metsä pelloksi, kun muitakin vaihtoehtoja olisi. 

Terveisin
Oulun kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut