Valtuustoaloite hakkuiden lykkäyksestä

Suuri kiitos kaikille maanantain mielenosoitukseen osallistuneille. Meitä oli siellä vajaat satakunta osallistujaa ja kylmästä tuulesta huolimatta tunnelma oli lämmin ja vahva. Saimme aikaan ainakin se, että syntyi valtuustoaloite hakkuiden lykkäämisestä, jonka allekirjoitti 21 valtuutettua. Aloite menee myöhemmin kaupunginhallistukseen ja lautakuntaa eli se valitettavasti tarkoittaa sitä, että hakkuut voivat käytönnössä alkaa vaikka heti.

Alla on miekkariin osallistuneen MMT Pertti Veijolan viranhaltijoille lähettämä kannanotto. Katso myös lehtijutut tapahtumasta: Ilta-Sanomat, Kaleva sekä Elokapinan viesti asiasta facebookissa. Myös Hietasaariliikkeen vastine Mun Oulu -lehden yksipuoliseen kirjoitteluun on nyt julkaistu: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/oulu-nakertamassa-hietasaaren-lajirikasta-virkistysmetsaa

---

Olin 24.02 mielenosoituksessa teatterin luona vastustamassa Hietasaaren hakkuita.

Vuoden 2019 lopulla vahvistui mm. asemakaavan muutos 564-2242. Muutos mahdollistaa kaupunkiviljelyalueen toteutuksen yli 30 hehtaarin alueella Vaaskiventien eteläpuolella. Palstaviljelyaluetta varten on tehtävä lähes 4 hehtaarin avohakkuu. Lisäksi tulee muita hakkuita suunnilleen saman verran.

Kaavan perusteluissa todetaan, että kohde on pellolle istutettu männikkö ja sen suojelu- ja virkistysarvot ovat vähäisiä. Kaupungin edustajat ovat toistaneet tätä perustelua asian myöhemmissä vaiheissa. Jos metsä olisi luontaisesti syntynyt männikkö, niin siihen tuskin koskettaisiin. Yleensä kaupunkien metsäisten puistojen pienentäminen koetaan vaikeaksi ja perusteluina tulee olla merkittävät kaavan mahdollistamat rakennushankkeet tai liikenneväylät (esim.Helsingin keskuspuisto). Oulussa tavoitteena on vain palstaviljelyn vaihtoalue, jota viljelijät eivät julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kovin innokkkaasti halua.

Mielestäni kaavan perustelu metsän alhaisesta virkistysarvosta metsän syntyperän takia on virheellinen. Suojeluarvo toki on pienempi kuin luonnonmetsässä. Pellolle istutetun männikön virkistysarvo on aluksi pieni (taimikko ja riukumetsä noin 20 vuoden ikään asti) mutta vähitellen puuston varttuessa virkistysarvon ratkaisevat puuston ominaisuudet eikä syntyperä. Tämän kohteen viljellyn havupuuston ikä on 50-60 vuotta, puuston pituus noin 20 metriä ja puuston kuutiomäärä noin 250 kuutiometriä/ha. Näin kohdetta voidaan pitää erittäin hyvin onnistuneen viljelymetsänä, jonka laatu on myös kohtuullisen hyvä. Aika harva virkiskäyttäjä tunnistaa metsän alkuperän. Tällainen metsä sopii moneen käyttöön ja oikein hoidettuna (lievät harvennukset) sen virkistysarvo kasvaa.

Jos kaava ja hakkuut toteutetaan esitetyllä tavalla, niin metsäalueen rakenne pirstoutuu ja jäävässä metsässä on paljon myrskyille alttiita reunoja ja tuhot ovat todennäköisiä. Kaupungin omat metsäasiantuntijat voivat varmasti arvioida myrskytuhoriskiä.

Metsän virkistysarvoista kannattaisi pyytää asiantuntija-arvio. Suomessa alan tutkimusta on yliopistoissa ja Luonnonvarakeskuksessa (LUKE). LUKE voisi valtion tutkimuslaitoksena olla paras vaihtoehto.

Terveisin, Pertti Veijola, metsänhoitaja (eläkkeellä), MMT

 

Männyt kurottavat kohti taivasta hakkuualueen keskellä. Kuva Minna Paarma

Mielenosoitus Hietasaaren puolesta ma 24.2. klo 16:30- kaupunginteatterilla

Kun nevottelu virkamiesten kanssa ei johtanut mihinkään muutoksiin, niin yritetään nyt vaikuttaa pikaisesti suoraan valtuustoon. Alla oleva vetoomus lähetetään valtuutetuille ja tänään ma 24.2. pidetään mielenosoitus Hietasaaren luonnon puolesta Oulun kaupunginteatterilla alkaen klo 16.30, kun kaupunginvaltuusto kokoontuu siellä.
Tervetuloa mukaan!

Järjestöjen vetoomus aikalisän ottamiseksi Hietasaaren metsän raivaamisessa

Vetoamme Oulun kaupunginvaltuustoon, jotta suunniteltuihin hakkuisiin Hietasaaressa otettaisiin aikalisä. Vaikuttaa siltä, että metsä ollaan kaatamassa hätäisesti, ilman riittävää tietoa tulevista toimista. Hakattavaksi merkityllä alueella on tavattu harvinaisia ja uhanalaisia lintulajeja, joita kaikkia ei ole kaavaprosessin linnustoselvityksessä havaittu. Tämänkin puutteellisesti tehdyn selvityksen perusteella alueen lintutiheydet ovat jopa kaksinkertaiset verrattuna muutenkin linturikkailla Oulujoen suiston saarilla havaittuihin. Alueella viihtyvät mm. useat tikka- ja pöllölajit, joista hakattavalla alueella on ihan viime vuosina pesinyt uhanalainen varpuspöllö.

Vaikka kaava onkin saanut lainvoiman, on luonnon monimuotoisuudelle ja kaupunkilaisille tärkeän metsän hakkuu hyvin kiistanalainen. Se on myös räikeässä ristiriidassa Oulun ympäristöohjelman tavoitteiden kanssa.

Poliittiset päätökset alueen asemakaavan muutoksen osalta on tehty puutteellisin, osin virheellisinkin tiedoin. Alueen luontoarvoista ja virkistyskäytöstä ei ole riittäviä, ajantasaisia tietoja, koska kaavoitus on tehty vuosia sitten. Ihmisten arvot ovat viime aikoina olleet voimakkaassa muutoksessa, ja lähiluonnon merkitys on metsien terveysvaikutusten kautta ymmärretty laajemmin.

Välittömästi suunniteltu hakkuu on vasta alkusoittoa, vaikka kaupunki antaa nyt ymmärtää kyseessä olevan vain neljä hehtaaria. Tämäkin aukko pirstoisi pahasti Hietasaaren alueen suurinta yhtenäistä noin 60 hehtaarin metsäkokonaisuutta. Pelkkä yksittäisen kuvion tuijottaminen ei ole mielekästä, vaan täytyy tarkastella kuinka se vaikuttaa kokonaisuuteen sekä luonnon että virkistyskäytön kannalta. Lähialueilta ollaan kaavoituksen perusteella kaatamassa metsää yhteensä noin 30 hehtaarin alalta.

Jo olemassa olevilla palstaviljelyalueilla (muuallakin kuin Hietasaaressa) on runsaasti vapaita palstoja. Huvipuiston alle jäävän palstaviljelyalueen väestä moni ei myöskään aio siirtyä uudelle Vaaskiventien alueelle. Myös jokaisella muulla kaupungin palsta-alueella on ollut menneinä viljelykausina käyttämättömiä palstoja. Trendi on laatikkoviljelyä ja muuta pienimuotoisempaa kaupunkiviljelyä suosiva. Emme näe tarvetta esitetyn laajuiselle uudelle palsta-alueelle, varsinkaan uhraamalla virkistysmetsää mahdollisesti tarpeettomien palstojen tieltä. Siirtolapuutarha-alueen osalta ei ole myöskään mitenkään itsestään selvää, että uudet siirtolapuutarha-alueet menestyisivät. Kiimingin Koiteliin kaavoitetulle Ruusulaakson siirtolapuutarha-alueelle ei ole löytynyt kysyntää.

Ehdotamme kaupungille maastokatselmusta toukokuussa, jotta korvaavan palstaviljelyalueen tarpeesta ja mahdollisesta sijainnista voidaan vielä keskustella ja päätyä kaikkia tyydyttävään vaihtoehtoon. Pesimälinnusto tulee myös selvittää tulevana maastokautena.

Toivomme kaupungilta aitoa keskusteluyhteyttä asiassa. Sellaista ei ole kaavaprosessin aikana syntynyt, ja tilanne onkin nyt varsin nurinkurinen, kun kaupunki haluaa raivata palstat paikkaan, jota etunenässä viljelijät moninaisten metsänkäyttäjäryhmien ohella vastustavat. Suuri joukko oululaisia on viime viikkoina ilmaissut huolensa metsän hakkuusta. Tarvitaan aikalisä luontoarvojen ja virkistyskäytön uudelleenarviointiin.

----
Kuten MTT Pertti Veijola totesi kirjoituksessaan Kalevassa 20.12.2019 toteaa: "Hietasaaressa alkavat avohakkuut ja pellonraivaus eivät ole linjassa nykyisen hii­li­nie­lu­po­li­tii­kan kanssa, jonka mukaan metsän raivauksia muuhun käyttöön tulisi välttää."

Kuvassa olevan aloitteessakin mainitun uhanalaisen varpuspöllön on kuvannu Pekka Lilja Mustasalmen eteläpuoliselta huvipuiston varausalueelta. Huomaa, että pöllöt vähentävät tehokkaasti punkkejä levittäviä jyrsijöitä.

Juttu Ilta-Sanomissa ja neuvottelua kaupungin kanssa

"Asukasyhdistyksen ja luontoväen mielestä siirtolapuutarha ja palstaviljely ovat hyviä asioita, mutta niille pitäisi etsiä toinen paikka." Ilta-Sanomat julkaisi 20.2.2020 netissä jutun Hietasaaren tilanteesta ja haastatteli Kirsi Eskelistä. Juttu löytyy osoitteesta:https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006413778.html

Samana päivänä oli keskustelutilaisuus kaupungin virkamiesten ja Hietasaariliikkeen edustajien välillä. Kutsu tuli kaupungin puolelta, ja tässä on lyhyt tiivistelmä tapahtuman kulusta:

Hietsaariliikettä edusti Petri Haapala PPLY:stä, Katja Lehtola Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistyksestä, Sakari Rehell Hietasaaren palstaviljelijöistä sekä Jalmari Suutari ja Kalle Helström SLL Oulusta. Kaupungin puolelta oli yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki, kaupungingeodeetti Kaija Puhakka, maanhankintapäällikkö Juha Peuraniemi sekä metsätalousinsinöörit Juho Kuukasjärvi ja Antti Käpylä.

Aluksi sanottiin, että aikaa on tunti, lopulta jatkoimme  n. 20 min sen yli. Olimme valmistelleet esityksen, jossa kerroimme Hietasaaren luontoarvoista ja miksi tilanne on muuttunut kaavaprosessin kuluessa. Petri esitteli Hietasaaressa toimivien n. kolmenkymmenen eri luontokuvaajan käyttöömme antamia hienoja lintukuvia kaava-alueelta.

Vastaanotto oli kaupungin puolelta tylyn oloinen: moneen kertaan Matinheikki vetosi, että kaava on valmisteltu ohjeiden mukaan ja vahvistettu korkeinta hallinto-oikeutta myöten ja että virkamiehet toteuttavat päättäjien tahtoa ja hyväksymää kaavaa. Katja toi esiin ihmetyksemme, miksi sitten kannatti kutsua edes neuvottelua kokoon. Totesivat siihen, että haluavat tuoda esille oikeat faktat ja että julkisuudessa esitetty harhaanjohtavia seikkoja. Sanoivat että siirtolapuutarhoille ja viljelypalstoille on kysyntää. Eikä niiden toteuttaminen ole kustannuskysymyskään vaan uusien viljelypalstojen perustaminen maksaa n. 200 000€ ja jakautuu parille vuodelle. 

Esitimme aikalisän ottamista ja mm. lintuselvityksen tekemistä keväällä, mutta virkamiehet eivät olleet siihenkään valmiita vedoten siihen, että että emme voi yhdessä pienen porukan keskustelussa muuttaa 10 vuoden kaavaprosessissa valmisteltua asiaa. 

Eli ainoa keino estää hakkuut ja muuttaa suunnitelmaa on poliittinen vaikuttaminen. Mutta löytyykö siihen poliittista tahtoa/kannatusta? Onko luonto taas häviäjä?

Hömötiainen laulaa. Kuva on juuri hakkuualueelta, jossa lintu pesii. Sen uhanalaisuusluokka on 2019 Suomen Punaisessa kirjassa EN=erittäin uhanalainen. Elää ympäri vuoden samoissa havu- ja sekametsissä, joissa lahopuuta. Kuva Pekka Lilja.

Patsaat Hietasaaren puolesta

"Oulun Toripolliisi ja kaupungintalon edustalla sijaitsevat Ajan kulku -patsaat ryhtyivät toimimaan Hietasaaren puolesta ja kutsuvat nyt muutkin patsastelijat kanssaan kapinoimaan! 🌲"

Katso hauska raportti Elonkapina yhteisön tempauksesta viikonloppuna.

Anna kaupungille palautetta

Ainakin näin voi toimia Hietasaaren puolesta tässä vaiheessa: Lähetä kaupungille viestiä joko palautejärjestelmän (https://e-kartta.ouka.fi/efeedback) kautta tai mieluummin päättävissä asemissa oleville henkilöille suoraan (luottamushenkilöt ja virkamiehet). Ota palautteessasi huomioon alempana oleva yhteisöjen kannanotto ja kommenttimme kaupungin antamaan vastaukseen ja erityisesti tämä alla oleva erittäin asiallinen ja perusteltu kannanotto:

Kaupungin vastine on varsin yksipuolinen ja tarkoitushakuinen
Katselin uusimmasta ilmakuvasta Hietasaarta. Hietasaaren, Mustasaaren ja Toppilansaaren alueella on metsäksi katsottavaa puustoista aluetta noin 100 ha. Hietasaaressa (mukaan lukien Mustasalmen rannat) on reilun 60 ha laajuinen yhtenäinen metsäkokonaisuus. Loput alueen metsäkuviot ovat erillisempiä. Alue, josta nyt on tarkoitus poistaa puut (ja muuttaa pysyvästi puuttomaksi) sijoittuu aivan keskelle tätä alueen laajinta, nykyisin yhtenäistä metsäaluetta. Tämä puuston poisto aiheuttaisi nykyisin yhtenäisen metsäalueen pirstoutumisen pienemmiksi. Tätä metsäkokonaisuutta voidaan pitää erittäin arvokkaana ja monipuolisena sekä linnuston, sienilajiston että kasviston puolesta ja nimenomaan pirstoutuminen heikentäisi kaiken metsälajiston mahdollisuuksia. Lisäksi samaan kaavamuutokseen liittyen on tarkoitus ottaa tästä alueen arvokkaimmasta metsäkokonaisuudesta kaikkein arvokkain yksittäinen osa Mustasalmen rannalla rakennuskäyttöön.

Palstaviljelijät ovat pitäneet Hietasaarta parhaana paikkana viljelylle lähinnä kolmesta syystä: Se on lähellä, se on ainoa kaupungin palstaviljelyalueista, jossa on kastelumahdollisuus ja se on paikallisilmastoltaan hyvä (ei juuri pelkoa halloista). Palstaviljelijät ovat kuitenkin koko ajan tuoneet selvästi esiin sen, että kyseinen, entiseen metsään keskelle saarta pelloksi aiottu alue ei ole lainkaan sopiva viljelyyn: se on pelkkää karua, kuivaa hiekkamaata ja lisäksi syrjäisempi ja hallaisempi kuin nykyiset paikat. Tästä syystä Hietasaaren palstaviljelijöillä ei ole kiinnostusta siirtyä kaupungin esittämään korvaavaan palstaviljelypaikkaan vaan todennäköisemmin joko siirtyvät muille alueille tai sitten lopettavat kokonaan.

Vastineessaan kaupunki on kuvannut paikkaa entiseksi pelloksi (epäilemättä siksi, koska vanhoilla ilmakuvilla alueella erottuu sarkaojia). Lähes koko Hietasaaren alue on ennen sotia ollut puutonta rantaniittyä. Nyt puheena oleva alue on niin matalalla, että se on tuohon aikaan ollut ajoittain vielä tulvaveden peitossa. Tällaista paikkaa ei mitenkään ole ollut kannattavaa raivata varsinaiseksi pelloksi, koska tulvat olisivat kuitenkin vieneet lannoitteet pois.  Ojat on siis kaivettu vain nopeuttamaan kuivumista tulvien jälkeen. Puuston iästä päätellen paikan käyttö niittomaana on loppunut heti sotien jälkeen, kun kaikkialla muuallakin luonnonniittyjen käyttö loppui. Se jätettiin metsittymään ja myös osin metsitettiin männylle. Paikka on siis katsottu niin heikoksi viljelyn kannalta, että sitä ei ole raivattu varsinaiseksi pelloksi sitten, kun se maankohoamisen puolesta olisi ollut mahdollista.

Sakari Rehell
13.2.2020

Hakkuista kärsimään joutuva uhanalainen varpuspöllö. Kuvannut Ilkka Kivi Hietasaaressa (ks. tämä Ilkan juttu FB:ssa)

Kaupungin vastaus lähetettyihin palautteisiin - kommentteja

Alempana olevan yhteisöjen vetoomuksen lisäksi on monikin laittanut Oulun kaupungin aloite- ja palautejärestelmän kautta palautetta hakkuista luopumisen puolesta. Näihin on tullut kaupungin edustajilta saman sisältöinen vastaus, joka kuvastaa kaupungin virallista kantaa asiaan. Alla tämä vastaus on muutettu keskustelumuotoon niin, että välissä on aina sisennettynä kommentti meidän näkökulmastamme:

---

Hietasaaren kaavaa on käsitelty reilut kymmenen vuotta.

Tämän kymmenen vuoden aikana ja erityisesti aivan viime vuosina ovat yhä uhkaavammaksi käyvän ympäristö- ja ilmastokatastrofin takia ihmisten arvot voimakkaasti muuttuneet. Tässä suhteesa pitäisi myös kaavojen toteutusta päivittää.

Kaavoituksen alettua Hietasaaren palstaviljelijät huolestuivat, koska heille nykyiset, perin tärkeät, palstaviljelyalueet poistuisivat rakentamisen tieltä. Heillä ei ollut kiinnostusta siirtyä kaupungin muille palstaviljelyalueille, sillä juuri Hietasaari on pidetty hyvänä paikkana. Niinpä päätettiin etsiä Hietasaaresta alue, jonne uusi pelto voitaisiin tehdä.

Tietysti palstoja on puolustettu ja haluttu ne säilyttää. Missään vaiheessa ei liene kysytty palstaviljelijöiden mielipidettä siihen, että virkistysmetsä hakattaisiin pelloksi? Kaavakuulemisissa metsän hakkaamista on kautta linjan kritisoitu.

Päädyttiin istutusmännikköön, alueeseen, joka on vuosikymmeniä sitten ollut peltona ja jossa on vähiten luontoarvoja verrattuna Hietasaaren muihin metsiin. 

Täytyy muistaa, että myös virkistysarvo on arvo. Tärkeämpää kuin johonkin pieneen metsäpalaseen keskittyneet luontoarvot on se, että metsää olisi riittävän laajasti ja yhtenäisesti. Tämä on erityisen tärkeää myös esimerkiksi linnuston kannalta. Suunniteltu hakuu pirstoo olennaisesta saaren metsäkokonaisuutta.

Alueen asemakaava on nyt demokraattisesti ja oikeusasteissa hyväksytty ja kaupungin tulee toimia sen mukaan.

Kaavakäsittelyn demokraattisuudesta voidaan olla eri mieltä. Hyvään demokratiaan kuuluu myös eri mieltä olevien tahojen perusteluiden kuuleminen, mitä tässä prosessissa ei ole oikein koettu. Asiasta todistaa myös esim. tämä opinnäytetyö. Toisekseen kaavat antavat vain puitteet, joissa voidaan toimia, niitä ei ole mikään pakko varsinkaan hätiköiden toteuttaa ja tarvittaessa niitä voidaan aina muuttaa.

Hietasaaressa on noin 124 hehtaaria metsiä.

Tuohon kokonaislukuun täytynee sisältyä myös Musta- ja Toppilansaari sekä mahdollisesti myös Vihreäsaari, koska varsinaisen suunnilleen yhtenäisen metsän koko Hietasaaressa on ehkä puolet tuosta. Tämän alueen keskelle suunnitellut hakkuutta tekevät ison ja ruman reiän.

Uusi, pääosin oksaiseen männikköön tehtävä pelto vähentää metsäpinta-alaa 4:llä hehtaarilla, joten se on murto-osa koko metsäpinta-alasta.

Mäntyjen oksaisuus ei mitenkään vähennä luonto- ja virkistysarvoja, vaan tuo termi on lähinnä vain osoitus metsätaloudellisesta ajattelutavasta. Alueella on runsaasti myös lehtipuuta: mm koivua, tuomea ja hienoja haapoja; samoin lahopuuta runsaasti ja jonkin verran myös kuusia. 4 hehtaarilla voisi olla vähäinen vaikutus jossakin muualla, mutta tuossa kohti ja erityisesti yhdessä myöhempien kaavavaikutusten kanssa se rikkoo koko Hietasaasen parhaan virkistysmetsän. Tämä alue on saaren helppokulkuisinta ja kuivinta metsää runsaine polkuineen ja harvoja paikkoja, missä voi edes hieman kokea olevansa luonnon keskellä ilman, että joka puolella näkyisi rakennuksia.

Luontoselvitykset tehtiin asemakaava -vaiheessa. Monipuolista metsää jää paljon jäljelle.

Tuonkin selvityksen mukaan alue on esim. linnustoltaan ylivoimaisesti rikkainta Oulun seudulla, ja sen jälkeen siellä on tavattu myös uusia harvinaisia lajeja. Pieniksi kaistaleiksi rajattu kasveiltaan monimuotoinenkaan metsä ei kykene tällaisia luontoarvoja säilyttämään.

Hietasaari on ollut pitkään suosituin palstaviljelyalue, ja tulee varmaan sitä myös jatkossa olemaan, koska se on lähellä keskustaa ja kerrostaloasumista. Uudelle palsta-alueelle tulee myös paremmat palvelut kuin mitä nykyisillä on, joten kysyntää oletetaan olevan tulevaisuudessa. Toimenpiteet tähtäävät siis pitkälle tulevaisuuteen, luonnonläheiseen harrastusmahdollisuuteen ja asukasviihtyvyyteen.

Viljelypalstoille olisi parempia paikkoja mantereen puolella - ihan valmista ja viljavaa peltomaatakin. Nyt vaikuttaa siltä, että kyse on ennen kaikkea asuntomessujen liitännäisalueesta. Tulevat sukupolvet kiittäisivät enemmän ja viihtyisivät varmasti paremmin oikeasti luonnonläheisessä ympäristössä.
Tulevaisuuden kannalta ehkä tärkeintä kuitenkin tässäkin asiassa olisi ilmastokatastrofin torjunta. Ilmastotavoitteissaan - joissa toki on toivomisen varaa - "Oulu luopuu turvevoimasta, rakentaa biovoimalan ja luottaa metsien hiilinieluihin": On siis täysin järjetöntä tänä päivänä raivata hyvin kasvava metsä pelloksi, kun muitakin vaihtoehtoja olisi. 

Terveisin
Oulun kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Vetoomus kaupungin päättäjille

Vetosimme kirjeellä eilen illalla Oulun kaupungin johtaviin virkamiehiin ja yhdyskuntalautakuntaan aikalisän ottamiseksi Hietasaaren hakkuissa:

Ympäristöjärjestöjen vetoomus aikalisän ottamiseksi Hietasaaren metsän raivaamisessa
Vetoamme Oulun kaupunkiin, jotta suunniteltuihin hakkuisiin Hietasaaressa otettaisiin aikalisä. Vaikuttaa siltä, että metsä ollaan kaatamassa hätäisesti, ilman riittävää tietoa tulevista toimista. Hakattavaksi merkityllä alueella on tavattu harvinaisia ja uhanalaisia lintulajeja, joita kaikkia ei ole kaavaprosessin linnustoselvityksessä havaittu. Alueella on kuitenkin kyseisenkin selvityksen perusteella havaittu kaksinkertainen lintutiheys verrattuna siihen, mitä vuosituhannen vaihteessa tehdyn Oulun pesimälinnusto -kaupunkilintuatlaksen linturikkaimmalta alueelta, Oulujoen suiston saarilta, on laskettu. Eli alue on lajirikkaimman seudun lajirikkainta metsää! Siellä viihtyvät mm. useat tikka- ja pöllölajit, joista hakattavalla alueella on ihan viime vuosina pesinyt uhanalainen varpuspöllö.

Vaikka kaava onkin saanut lainvoiman, on luonnon monimuotoisuudelle ja kaupunkilaisille tärkeän metsän hakkuu hyvin kiistanalainen. Se on myös räikeässä ristiriidassa Oulun ympäristöohjelman tavoitteiden kanssa.

Jo olemassa olevilla palstaviljelyalueilla (muuallakin kuin Hietasaaressa) on runsaasti vapaita palstoja. Huvipuiston alle jäävän palstaviljelyalueen väestä moni ei myöskään aio siirtyä uudelle Vaaskiventien alueelle. Myös jokaisella muulla kaupungin palsta-alueella on ollut menneinä viljelykausina käyttämättömiä palstoja. Trendi on laatikkoviljelyä ja muuta pienimuotoisempaa kaupunkiviljelyä suosiva. Emme näe tarvetta esitetyn laajuiselle uudelle palsta-alueelle, varsinkaan uhraamalla virkistysmetsää mahdollisesti tarpeettomien palstojen tieltä. Siirtolapuutarha-alueen osalta ei ole myöskään mitenkään itsestään selvää, että uudet siirtolapuutarha-alueet menestyisivät. Kiimingin Koiteliin kaavoitetulle Ruusulaakson siirtolapuutarha-alueelle ei ole löytynyt kysyntää.

Ehdotamme kaupungille maastokatselmusta toukokuussa, jotta korvaavan palstaviljelyalueen tarpeesta ja mahdollisesta sijainnista voidaan vielä keskustella ja päätyä kaikkia tyydyttävään vaihtoehtoon. Pesimälinnusto tulee myös selvittää tulevana maastokautena.

Toivomme kaupungilta aitoa keskusteluyhteyttä asiassa. Sellaista ei ole kaavaprosessin aikana syntynyt, ja tilanne onkin nyt varsin nurinkurinen, kun kaupunki haluaa raivata palstat paikkaan, jota etunenässä viljelijät moninaisten metsänkäyttäjäryhmien ohella vastustavat.

Oulussa 10.2.2020
Jari-Petteri Suutari, Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys, varapuheenjohtaja
Elina Rönkä, Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys, hallituksen jäsen
Katja Lehtola, Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys, puheenjohtaja
Ari-Pekka Auvinen, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, puheenjohtaja
Kalle Hellström, Oulun Hietasaaren palstaviljelijät, puheenjohtaja
Heidi Niemi, Maahinen - Oulun seudun Maan ystävät, puheenjohtaja
Marjo Leskelä, Greenpeace Oulu, yhteyshenkilö
Yhteyshenkilö asiassa: Jari-Petteri Suutari, hjalmarr89@gmail.com