Juttu Ilta-Sanomissa ja neuvottelua kaupungin kanssa

"Asukasyhdistyksen ja luontoväen mielestä siirtolapuutarha ja palstaviljely ovat hyviä asioita, mutta niille pitäisi etsiä toinen paikka." Ilta-Sanomat julkaisi 20.2.2020 netissä jutun Hietasaaren tilanteesta ja haastatteli Kirsi Eskelistä. Juttu löytyy osoitteesta:https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006413778.html

Samana päivänä oli keskustelutilaisuus kaupungin virkamiesten ja Hietasaariliikkeen edustajien välillä. Kutsu tuli kaupungin puolelta, ja tässä on lyhyt tiivistelmä tapahtuman kulusta:

Hietsaariliikettä edusti Petri Haapala PPLY:stä, Katja Lehtola Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistyksestä, Sakari Rehell Hietasaaren palstaviljelijöistä sekä Jalmari Suutari ja Kalle Helström SLL Oulusta. Kaupungin puolelta oli yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki, kaupungingeodeetti Kaija Puhakka, maanhankintapäällikkö Juha Peuraniemi sekä metsätalousinsinöörit Juho Kuukasjärvi ja Antti Käpylä.

Aluksi sanottiin, että aikaa on tunti, lopulta jatkoimme  n. 20 min sen yli. Olimme valmistelleet esityksen, jossa kerroimme Hietasaaren luontoarvoista ja miksi tilanne on muuttunut kaavaprosessin kuluessa. Petri esitteli Hietasaaressa toimivien n. kolmenkymmenen eri luontokuvaajan käyttöömme antamia hienoja lintukuvia kaava-alueelta.

Vastaanotto oli kaupungin puolelta tylyn oloinen: moneen kertaan Matinheikki vetosi, että kaava on valmisteltu ohjeiden mukaan ja vahvistettu korkeinta hallinto-oikeutta myöten ja että virkamiehet toteuttavat päättäjien tahtoa ja hyväksymää kaavaa. Katja toi esiin ihmetyksemme, miksi sitten kannatti kutsua edes neuvottelua kokoon. Totesivat siihen, että haluavat tuoda esille oikeat faktat ja että julkisuudessa esitetty harhaanjohtavia seikkoja. Sanoivat että siirtolapuutarhoille ja viljelypalstoille on kysyntää. Eikä niiden toteuttaminen ole kustannuskysymyskään vaan uusien viljelypalstojen perustaminen maksaa n. 200 000€ ja jakautuu parille vuodelle. 

Esitimme aikalisän ottamista ja mm. lintuselvityksen tekemistä keväällä, mutta virkamiehet eivät olleet siihenkään valmiita vedoten siihen, että että emme voi yhdessä pienen porukan keskustelussa muuttaa 10 vuoden kaavaprosessissa valmisteltua asiaa. 

Eli ainoa keino estää hakkuut ja muuttaa suunnitelmaa on poliittinen vaikuttaminen. Mutta löytyykö siihen poliittista tahtoa/kannatusta? Onko luonto taas häviäjä?

Hömötiainen laulaa. Kuva on juuri hakkuualueelta, jossa lintu pesii. Sen uhanalaisuusluokka on 2019 Suomen Punaisessa kirjassa EN=erittäin uhanalainen. Elää ympäri vuoden samoissa havu- ja sekametsissä, joissa lahopuuta. Kuva Pekka Lilja.