Lähettäjä: Pertti Veijola <pjuhaniveijola@gmail.com>
Date: ti 25. helmik. 2020 klo 11.50
Subject: Hietasaaren hakkuut
To: <matti.matinheikki@ouka.fi>, <kaija.puhakka@ouka.fi>, <antti.kapyla@ouka.fi>
Date: ti 25. helmik. 2020 klo 11.50
Subject: Hietasaaren hakkuut
To: <matti.matinheikki@ouka.fi>, <kaija.puhakka@ouka.fi>, <antti.kapyla@ouka.fi>
Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki
Kaupungingeodeetti Kaija Puhakka
Metsätalousinsinööri Antti Käpylä
Olin 24.02 mielenosoituksessa teatterin luona vastustamassa
Hietasaaren hakkuita.
Vuoden 2019 lopulla vahvistui mm. asemakaavan muutos
564-2242. Muutos mahdollistaa kaupunkiviljelyalueen toteutuksen yli 30
hehtaarin alueella Vaaskiventien eteläpuolella. Palstaviljelyaluetta varten on
tehtävä lähes 4 hehtaarin avohakkuu. Lisäksi tulee muita hakkuita suunnilleen
saman verran.
Kaavan perusteluissa todetaan, että kohde on pellolle
istutettu männikkö ja sen suojelu- ja virkistysarvot ovat vähäisiä.
Kaupungin edustajat ovat toistaneet tätä perustelua asian myöhemmissä
vaiheissa. Jos metsä olisi luontaisesti syntynyt männikkö, niin siihen tuskin
koskettaisiin. Yleensä kaupunkien metsäisten puistojen pienentäminen koetaan
vaikeaksi ja perusteluina tulee olla merkittävät kaavan mahdollistamat
rakennushankkeet tai liikenneväylät (esim.Helsingin keskuspuisto). Oulussa
tavoitteena on vain palstaviljelyn vaihtoalue, jota viljelijät eivät
julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kovin innokkkaasti halua.
Mielestäni kaavan perustelu metsän alhaisesta
virkistysarvosta metsän syntyperän takia on virheellinen. Suojeluarvo toki on
pienempi kuin luonnonmetsässä. Pellolle istutetun männikön virkistysarvo on
aluksi pieni (taimikko ja riukumetsä noin 20 vuoden ikään asti) mutta vähitellen
puuston varttuessa virkistysarvon ratkaisevat puuston ominaisuudet eikä
syntyperä. Tämän kohteen viljellyn havupuuston ikä on 50-60 vuotta, puuston
pituus noin 20 metriä ja puuston kuutiomäärä noin 250 kuutiometriä/ha. Näin
kohdetta voidaan pitää erittäin hyvin onnistuneen viljelymetsänä, jonka laatu
on myös kohtuullisen hyvä. Aika harva virkiskäyttäjä tunnistaa metsän
alkuperän. Tällainen metsä sopii moneen käyttöön ja oikein hoidettuna (lievät
harvennukset) sen virkistysarvo kasvaa.
Jos kaava ja hakkuut toteutetaan esitetyllä tavalla, niin
metsäalueen rakenne pirstoutuu ja jäävässä metsässä on paljon myrskyille
alttiita reunoja ja tuhot ovat todennäköisiä. Kaupungin omat metsäasiantuntijat
voivat varmasti arvioida myrskytuhoriskiä.
Metsän virkistysarvoista kannattaisi pyytää
asiantuntija-arvio. Suomessa alan tutkimusta on yliopistoissa ja
Luonnonvarakeskuksessa (LUKE). LUKE voisi valtion tutkimuslaitoksena olla paras
vaihtoehto.
Terveisin,
Pertti Veijola
metsänhoitaja (eläkkeellä)
MMT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti