Onko Turun tauti tuhomassa Hietasaaren

Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä hallitsivat Turun uudisrakentamista rakennusliikkeet paikallispoliitikkojen ja virkamiesten avustuksella. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa tuhottiin sumeilematta. Tätä toimintaa alettiin sittemmin kutsua Turun taudiksi. Turussa kuten myöhemmin muuallakin hyötyjinä olivat grynderit ja rahoittajat. Häviäjinä olivat tavalliset ihmiset, jotka asuivat vuokratonteilla, ja jotka eivät saaneet kaavoituksesta taloudellista hyötyä, mutta joiden elämänlaatuun kaavoitus vaikutti usein heikentävästi.
Turun esimerkkiä noudattaen tuhoisimmat päätökset Oulussa tehtiin 1960-1970-luvuilla. Kulttuurihistoriallisen rakennuskannan tuhoaminen on sitten edelleen jatkunut. Nyt rautatieaseman seutu on hylätyn ja aution näköinen. Toppilan sataman viimeisen säilyneen maamerkin, vanhan myllyn, toinen pääty purettiin juuri, vaikka asemakaavassa rakennuksen molemmat päädyt ovat merkityt suojeltaviksi.
Hietasaaren sijainti on ollut sen pelastus. Saaren luonnon monimuotoisuus ja huomattava osa alueen rakennuksista onkin säilynyt.  Museovirasto on luokitellut Hietasaaren vanhan huvila-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi.  Tuo vuodelta 2009 oleva päätös on merkittävä, koska se ohjaa alueen muuta kaavoitusta.Tai: tulisi ohjata.
Lähiaikoina Oulun valtuuston päätettäväksi on tulossa kaksi Hietasaaren asemakaavaa, jotka toteutuessaan heikentävät alueen virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuuriarvoja. Merkittävämpi niistä on niin sanottu huvipuistokaava, jonka seurauksena toisen kaavan alue, Vaaskiventien virkistysalue, supistettaisiin yksityisten taloudellisten etujen mukaiseksi.  Lisäksi entisen Vaakunakylän alueelle on suunnitteilla noin viidensadan asunnon kerrostalokeskittymä ja Pohto Oy:n  tontille 12-kerroksinen hotelli. Siten Hietasaaren kohtalo olisi sinetöity: huvipuisto, muuta ”sopivaa” taloudellista toimintaa ja kerrostaloja. Vain saaren eteläkärki säilyisi oululaisten ja turistien virkistysalueena.
Hietasaari kaipaa ehostusta ja uudistamista. Muutokset on kuitenkin tehtävä hienovaraisesti.  Keskiössä tulee olla alueen kulttuurihistorian, luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön säilyttäminen. Saaren siisteydestä tulee huolehtia, samoin merenrantoja ja metsikköjä kiertävien polkujen ja talvisin hiihtolatujen kunnostamisesta. Rantakurvin lintutorni tulee turistien ja oululaisten toivomuksesta siirtää lähemmäksi Vihreäsaaren rantaa. Huvipuistolle on etsittävä toinen sijoituspaikka jonkin pääliikenneväylän varrelta.
Mauno Murtoniemi
(julkaistu Kalevassa 30.9.2016)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti