Maanantaina 9.1.2017 kokousvirheen takia uuteen käsittelyyn
tulevat Hietasaaren kaavat sisältävät kummallisia ja ikäviä piirteitä.
Aluksi
oli laadittu ylimitoitettu ja massiivinen Nallikarin kaava, ilmeisesti lähinnä
yhden alalla kokemattoman yrittäjän huvipuistohaaveen ja suunnittelukoneiston
intomielisyyden takia,. Tavoitteena oli rakentaa alue mahdollisimman
kaupunkimaiseksi. Hanke sai vastaansa kovasti kritiikkiä monelta taholta alueen
luonto-, kulttuuri ja virkistysarvojen puolesta. Erityisesti palstaviljelyn
toivottiin jatkuvan. Monien laskelmien ja esimerkkitapausten avulla on
asiantuntevasti osoitettu, että suunniteltu huvipuistotoiminta alueella ei voi
edes kannattaa. Kaavan valmistelussa kysyttiin kaupunkilaisten mielipidettä ja
valtaenemmistä halusi huvipuiston johonkin muualle kuin Hietasaareen.
Miten kaupunki vastasi kritiikkiin? Tekemällä – pienten
kosmeettisten muutosten lisäksi – toisen, uuden ylimitoitetun kaavasuunnitelman,
ns. Vaaskiventien kaavan, jolla on tarkoitus ”pelastaa” palstaviljely
ulottamalla hävitys myös Mustansalmen eteläpuolelle. Tässä suunnitelmassa raivataan
koko Hietasaaren alueen komeimmat yhtenäiset mäntymetsät Vaaskiventien eteläpuolelta
pelloksi. Hämmästyttävintä asian valmistelussa on se, että Kestävän kehityksen
keskus on saatu suunnitelman taakse tarjoamalla sille oivan toimintakentän
perustettavien uusien palstojen, siirtolapuuharhan yms. puuhamiehenä. Tämä
selittänee osittain erään puolueen uskomatonta tarrautumista kaavojen
kannattamiseen vastoin kaikkia yleisiä järkisyitä.
Kuitenkaan hyvin toimivien ja hoidettujen palstojen
siirtäminen kannattamattoman liiketoiminnan tieltä ei ole kestävää kehitystä.
Niiden siirtäminen paikkaan, missä maata täytyy parantaa vuosia, eikä se
sittenkään vastaa nykyistä, ei ole kestävää kehitystä. Ja ennen kaikkea tuon
hiilinieluna, luontoympäristönä, tuulen suojana ja saaren ainoana
kuivapohjaisena retkeilypaikkana toimivan laajan metsän hävittäminen maan
tasalle ei tänä päivänä todellakaan ole kestävää kehitystä! Vaikka kestävän
kehityksen keskus tekee ja on tehnyt arvokasta työtä, on se nyt tullut
sotkeutuneeksi johonkin niin kyseenalaiseen hankkeeseen, että suorastaan hävettää.
Keskusteluissa esim. sosiaalisessa mediassa toistellaan
kolmea perustelua kaavojen puolesta: 1) Olisi kiva saada huvipuisto
Hietasaareen. 2) Hietasaaren pusikot pitäisi saada matalaksi ja 3) Jäähän sinne
tilaa retkeillä. Yksikään näistä ei ole pätevä. Huvipuisto ei tule siellä menestymään.
Kaava ei hävitä pusikoita, vaan saaren parhaat metsät. Jäljelle ei jää muuta
kuin märkäpohjaista ”pusikkoa” eli maannousema-rantaa, joka on kyllä arvokas
luontotyyppi sinänsä, mutta ei siellä juuri retkeilemään pysty.
Tutkimusten
mukaan luonnossa oleskelulla on terveysvaikutuksia, jos kyseinen luontoympäristö
on niin laaja ja yhtenäinen, että rakennettua ympäristöä ei ollenkaan näy. Tämä
terveyshyöty tulisi katoamaan jokseenkin kokonaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti