Piakkoin on tulossa päätettäväksi kaksi Hietasaaren asemakaavaa, joilla mahdollistetaan huvipuiston rakentaminen. Huvipuiston alta joutuisivat väistymään paitsi kaupunkiviljelypalstat, myös arvokasta ja luonnoltaan monimuotoista lehti- ja sekametsää. Vastaavasti Vaaskiventien eteläpuolelle aiotaan perustaa uusi kaupunkiviljelyalue siirtolapuutarhoineen ja muine oheispalveluineen nykyisen metsäalueen paikalle. Ratkaisu voi äkkiseltään kuulostaa hyvältä, mutta totuus on toisenlainen. Huvipuistoa ja viljelypalstojen siirtoa kannattavat lähinnä Hietasaaren matkailuyrittäjät, joiden liiketoimintaan tulisi piristystä. Sen sijaan muut Hietasaaren toimijat, kuten lähiseudun asukasyhdistykset, palstaviljelijät ja luontojärjestöt, vastustavat molempia asemakaavoja hyvin perustellen. Kaupunki on kuitenkin jääräpäisesti ottanut yritysten edun ajaakseen ja jättänyt kansalaisten mielipiteet täysin kuuntelematta. Mielipiteitä on toki kysytty enemmänkin kuin lakisääteisesti olisi tarpeen, mutta mitään muutosta ne eivät ole suunnitelmiin aiheuttaneet.
Alueelta tehty luontoselvitys toteaa mm. Vaaskiventien eteläpuolen metsistä, että ne ovat erikoisena lehtomuuntumana arvokasta luontotyyppiä, jossa olisi säilytettävä poikkeuksellisen kerroksellinen latvusto, ja metsäalueita tulee hoitaa riittävän tiheinä. Tästä huolimatta hyväksyttäväksi esitelty asemakaavaehdotus sisältää metsien täydellisen hävittämisen. Vain yksittäisiä puita ja puuryhmiä aiotaan jättää pystyyn. Luontoselvityksessä on käytetty vanhentunutta uhanalaisluokitusta ja todetaan, että uhanalaisia lintuja ei metsissä esiintyisi. Havaituista lajeista viisi on kuitenkin voimassa olevan luokituksen mukaisesti uhanalaisia ja kaksi lajia silmälläpidettäviä. Lisäksi viime syksystä alkaen alueella on pitänyt reviiriä uhanalainen ja erityisesti suojeltava valkoselkätikka, jonka elinpiirin hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaan kielletty, mitä kaupunki ei ole huomioinut ollenkaan.
Kaava-aineisto sisältää myös koko joukon muita epätarkkuuksia ja puutteita. Väitetään mm., että alue olisi entistä peltoa. Ilmakuvista on kuitenkin todettavissa, että Hietasaari, kuten muukin maankohoamisrannikko, on merestä kohottuaan ollut ensin niittyä, joka on sittemmin metsittynyt luontaisen kehityskulun mukaisesti. Niityiltä on toki niitetty heinää, ja tämän käytön loputtua metsittymistä on vauhditettu mäntyjä istuttamalla. Palstaviljelijöiden epäily siitä, voiko hiekkapohjaisesta niittymaasta mitenkään saada peltoviljelyyn sopivaa maaperää, onkin aivan aiheellinen.
Hietasaaren kaavoittaminen on valitettava esimerkki siitä, miten Oulua ei pitäisi pyrkiä kehittämään. Kansalaisten mielipiteen ja luontoselvityksen suositusten ohittaminen saa aikaan järjestäytynyttä kehityksen vastustamista, heikentää asumisviihtyvyyttä eikä ainakaan lisää kaupungin vetovoimaa. Viisain päätös olisikin nyt palauttaa asemakaavat uudelleen valmisteluun ja aloittaa huvipuiston sijainnin suunnittelu paremmin kaikkia osapuolia kuunnellen.
Esa Aalto, biologi (FT), yhdyskuntalautakunnan varajäsen (Vihr)
(Julkaistu Kalevassa 16.8.2016)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti